Avoimuus käytännössä

Tätä kirjoitusta varten tutustuin muiden opintojaksolla olevien blogikirjoituksiin avoimuudesta ja avoimuuden kokemuksista käytännön työelämässä. Lisäksi löysin Esa Lehtisen kirjoittaman mielenkiintoisen internetlähteen avoimuuden merkityksestä työyhteisön toiminnassa.

Lehtinen nimeää kirjoituksessaan työyhteisön toimivuuden kannalta tärkeimmiksi tekijöiksi avoimuuden, luottamuksen ja sitoutuneisuuden. Kaikki nämä tekijät ovat riippuvaisia toisistaan siinä mielessä, että esimerkiksi ilman luottamusta ei ole myöskään avoimuutta. Lehtinen määrittelee avoimuuden organisaation toimnnan läpinäkyvyydeksi, avoimeksi yhteistyöksi ja kommunikoinniksi, sekä avoimuudeksi eri sidosryhmien välisessä kommunikoinnissa. Esimies nähdään oleellisena tekijänä avoimuuden onnistumiselle, etenkin tiedonkulun kannalta.

Moni oli kirjoituksessaan käsitellyt hyvin samanlaisia asioita. Monessa kirjoituksessa oltiinkin mainittu sekä avoimuus että luottamus ja ymmärretty, että ne molemmat ovat hyvin oleellisia toimivan organisaation kannalta. Usein oltiin myös mainittu, että avoimuus lähtee esimiehestä ja hänen käymästään vuorovaiktuksesta työntekijöihin. Yleensä riittävä tiedonkulku nähtiin yhtenä tärkeimpänä avoimuuden tekijöistä.

Yksilötasolla Lehtinen mainitsee avoimuuden onnistumiseksi, että jokaisen on tärkeää pystyä puhumaan avoimesti ja suoraan työasioista. Työyhteisön toiminnan kannalta on tärkeää, että niin hyvistä kuin huonoistakin asioista puhutaan mahdollisimman avoimesti. Itse työyhteisön kannalta taas työkavereiden tulisi olla reiluja ja rakentavasti suorapuheisia toisiaan kohtaan, esimerkiksi palautteen avulla. Riittävän avoin kanssakäyminen on ainoa tie avoimuuteen ja luottamuksen syntymiseen.

Yksilötason ja työyhteisön avoimuutta käsiteltiin paljon juuri omakohtaisten kokemusten kautta. Monissa kirjoituksissa tuli ilmi, että avoimuus oli kärsinyt esimerkiksi tiedon pimittämisen, sulkeutuneisuuden tai jonkun työntekijän dominoivan käytöksen takia. Ratkaisuja olivatkin työyhteisön kasvava ryhmähenki ja positiivinen kanssakäyminen. Jokaisen tulisi myös itse ymmärtää toimia työelämässä niin kuin haluaisi muidenkin toimivan itseään kohtaan. Ongelmat tuntuvat helpoilta ratkaista ainakin teoriassa, mutta käytännössä se vaatii kaikkien työntekijoiden työpanosta ja sitoutumista parempaan avoimuuteen, sekä riittävästi aikaa. Lehtinen kiteyttääkin kirjoituksensa siihen, että avoimuudella on todella suuri merkitys organisaation hyvän ilmapiirin kannalta.

 Itse oppeja avoimuudesta voi käytännössä toteuttaa parhaiten aloittamalla itsestään. Tulisi olla rehellinen sekä itseään että muita kohtaan ja muistaa katsoa omaa työpöytäänsä laajemmalle. Avoimuus on monipuolista kanssakäymistä työkavereiden kanssa ja tämä ehkäisee myös pienten piirien syntymistä. Tyäkavereitaan voi kannustaa palautteen antoon ja yhdessä voidaan huolehtia hyvästä tiedonkulusta ja luottamuksesta kaikkien välillä. Esimiestyössä erityisen tärkeää on kohdella kaikkia tasapuolisesti sekä näyttää arvostus tehtyä työtä kohtaan.

Lähde: Lehtinen Esa, 2014. Hämeen Sanomat. http://esalehtinen.blogit.hameensanomat.fi/2014/02/17/tyoyhteison-toiminnan-kolme-muskettisoturia-avoimuus-luottamus-ja-tyohon-sitoutuminen/

Avoimuus

Organsiaation avoimuus on tärkeää kaikkien viihtymisen kannalta. Jokainen voi myös omalta osaltaan vaikuttaa työpaikkansa avoimuuteen. Avoimuus on pinnalla monessa organisaatiossa ja läpinäkyvyys koetaankin tärkeäksi esimerkiksi hyvän tuloksen saamisen kannalta.

Organisaation avoimuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi työtiloilla. Avokonttoreilla saadaan yhteisöllisempi ilmapiiri ja myös innovointi voi lisääntyä kasvaneesta vuorovaikutuksesta. Avoimuuden kannalta myös henkilöstön viihtyvyys on tärkeää, joten työhyvinvoinnista tulisi huolehtia. Jokaisen työntekijän tulisi kokea tekemänsä työ tärkeäksi ja arvostetuksi. Henkilöstön välisen kommunikoinnin pitäisi myös olla helppoa ja vapaata. Avoimuus on yksi avaimista organisaation kehitykselle.

Lisäksi avoimuus organisaation ulkopuolella on oleellista. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ostamiensa palveluiden ja hyödykkeiden alkuperästä, joten mitä avoimemman kuvan organisaatio luo tuotantonsa alkuperästä, sitä paremman mielikuvan kuluttajat saavat organisaatiosta. Tästä seuraa, että kuluttajat käyttävät organisaation palveluita ja tuotteita myöhemminkin. Organisaation olisikin hyvä tietää ja selvittää esimerkiksi raaka-aineidensa todellinen alkuperä ja kertoa se myös julkisesti.

Uskon, että avoimuudella on todella suuri merkitys sekä työntekijän että työnantajan kokemaan työn luotettavuuteen. Esimiesviestintä ja käytännön toiminta vaikuttavat suuresti työntekijöiden toimintaan. Esimiesviestinnän avoimuutta edistävät esimerkiksi aktiivinen keskustelu puolin ja toisin. Esimies voi viestinnässään keksiä uusia tapoja toimia. Uusi tapa voi olla esimerkiksi blogin, joka on kaikille avoin, kirjoittaminen. Esimies ei myöskään saa välittää informaatoita niin, että vain esimerkiksi kokouksen läsnäolijat saisivat viestin. Sama informaatio tulee välittää kaikille.

 Avoimuus ja sitä kautta positiivinen mielikuva esimiehen ja työntekijän välillä vaikuttavat organisaatioon sitoutumiseen. Avoimuutta edistävät esimerkiksi toimiva vuorovaikutus ja kannustavuus. Avoimuuden kannalta tärkeää on myös rehellisyys sekä asioiden syy-seuraus-suhteiden selvittäminen. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu sekä rakentava ja positiivinen palaute kannustavat työntekijöitä hyviin työsuorituksiin ja organisaation avoimuuteen.

Omakohtainen arkinen kokemus työelämän avoimuudesta minulla on esimiesviestinnästä. Olin töissä organisaatiossa jossa siis avoimuus, tässä tapauksessa työntekijöiden tiedottaminen oli jäänyt turhan vähäiseksi. Me työntekijät näimme johtavassa asemassa olevia henkilöitä hyvin harvoin. Kerran yritin jostain syystä ottaa yhteyttä yhteen näistä johtajista, jonka yhteystiedot oli annettu vastaavia tilanteita varten. Sainkin kuulla, että hän oli eronnut tehtävästään jo yli vuosi sitten. Ihmettelin vain, että miksei työntekijöille kerrottu tärkeän yhteyshenkilön vaihtumisesta ja seuraavaksi piti itse selvittää, kehen olla yhteydessä edellisen sijaan. Asiaan yksinkertainen ratkaisu olisi työntekijöiden tiedottaminen tärkeistä muutoksista ja yhteystietojen riittävä päivittäminen.